torstai 19. maaliskuuta 2020

Luonto-oppaat


Hatlamminsuolta Riuttan lumipyryyn

Hiihtovaellusten välissä reippaat erä- ja luonto-opasopiskelijat järjestivät toisilleen päiväretken Riihimäkeen. Riehakkaissa tunnelmissa pakkauduttiin autoon, jonka nokka oli kohti rakasta naapurikaupunkia. 

Matka taittui nopeasti ja pian oltiin Hatlamminsuon luontopolun lähtöpaikassa. Hatlamminsuo on luonnonsuojelualue ja Riihimäen hienoimpia luontokohteita. Vähän reilun kilometrin pituinen reitti kulki hyväkuntoisia pitkospuita pitkin. Kauniit suomaisemat ilahduttivat kulkijoita ja iloinen puheensorina täytti ilman.  Nuotiopaikalla odottavaa lajitenttiä kerrattiin keskustellen. Välillä maltettiin lukea opastauluja ja ottaa valokuvia kauniista näkymistä.

Nuotiopaikalla nautittiin nokipannukahvit ja sitten olikin lajitentin vuoro. Käävät aiheuttivat harmaita hiuksia, mutta muuten vaikutti siltä, että kaikki olivat valmistautuneet koitokseen riittävällä vakavuudella.

Ilmassa oli jo lumisateen enteitä, kun lähdimme seuraavaan kohteeseen Suomen Metsästysmuseoon. Suomen metsästysmuseo kerää ja tallentaa suomalaista erähistoriaa ja metsästysperinteitä. Museo on eräkulttuurin tietokeskus, joten paljon oli kiinnostavaa nähtävää. Vaihtuvana näyttelynä oli metsästäjä ja luontokuvaaja Martti Rikkosen Taigametsot-valokuvanäyttely. Se oli hieno.

Museokierroksen jälkeen syötiin mahat täyteen maukasta kotiruokaa viereisessä Lasimuseon tiloissa toimivassa ravintola Klaasissa.

Päivän viimeinen kohde oli Riuttan perheliikuntakeskus. Melkoinen lumimyräkkä oli jo alkanut. Riuttassa marsittiin suorinta tietä frisbeegolf-radalle ja aloitettiin kiekkojen heittely tuiskussa ja tuulessa. Sääolosuhteista huolimatta golfattiin innolla. Kiekot lentelivät sinne sun tänne, mutta hauskaa oli ja moni aikoo uudelleen lajin pariin. Kun mobiilisuunnistusrataan, Riuttan harjun muinaismerien rantoihin ja entiseen laskettelurinteeseen oli tutustuttu, siirryttiin autolle, jossa yritettiin karistaa enimmät lumet repuista ja pipoista ennen autoon menoa. Loskassa ja lumimyräkässä palattiin Hyvinkäälle ammattitaitoisen kuskin turvallisessa kyydissä.

Palautekeskustelussa todettiin, ettei aina tarvitse mennä merta edemmäs kalaan vaan läheltäkin löytyy tosi mielenkiintoisia luontokohteita.

Teksti Anne M. ELO19, kuvat Silja Lavonen, Anniina Laitala, Pekka Poutiainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti