Opiskelijakokemuksia

Eräopasopiskelijat joulusesongissa

Joulukuussa on erä- ja luonto-opasopiskelijoilla lähiopetuksessa tauko. Osa opiskelijoista käytti tilaisuuden hyödykseen ja suuntasi oppimaan uutta työpaikoille Lapin lumille. Kaamospäivät olivat työn täyteisiä, mutta antoisia ja näkökulmia avartavia. Alla muutama kertomus kokemuksista:

”Vietin joululoman Kuusamossa harjoittelijana Seikkailuapinat -yrityksessä. Harjoitteluni aikana suunniteltiin, toteutettiin ja purettiin 9 vuorokauden mittainen talvileiri Taivalkoskella 19 kiinalaiselle lapselle ja heidän perheilleen. Odotin harjoittelulta konkreettista näkökulmaa siihen, miten luontoalan yritys toimii, miten kaikki syksyllä oppimamme, mm. markkinointi ja tiedottaminen tapahtuu. Yrityksen toiminnasta sain monipuolisen kuvan. 

Kiinnostavaa oli seurata, kuinka yrittäjä piti etänä hyppysissään leirikoulun kanssa samaan aikaan muualla majoittuvien ja yhteistyökumppaneiden kanssa seikkailevien asiakkaiden hyvinkin vaihtelevia tilanteita!

Jonkinasteinen haaste oli se, ettei leirikoulun käyttökieli englanti ollut yhdenkään paikallaolijan äidinkieli. Englanti oli myös henkilökunnan yhteisenä työkielenä. Uutta sanastoa tuli opiskeltua lyhyellä varoitusajalla eri aiheista. Harjoittelujakson tahti oli kiihkeä ja olin jälkeen päin hyvin helpottunut, etten lisännyt siihen paineita näytöllä. Toisaalta näyttö olisi kyllä antanut suunnitelmallisuutta ja selkärankaa harjoitteluun. Nyt tein kaikkea tarvittavaa tilanteiden mukaan ja tilanteiden nopeasti vaihtuessa en osannut muuta kuin räpiköidä mukana kuin lastu Iijoen pyörteissä.”
Kirsi Hyttinen

"Kuusiviikkoinen työharjoittelujakso Pyhätunturin kupeessa Sensei´s Husky Farmilla on ohitse. Jokaisena aamuna sai kohdata valkean ja lumisen talven, välillä kirpakamman ja välillä lauhkeamman sellaisen. Työharjoittelupaikalla odottivat pirteät ja innokkaat siperianhuskyt, grönlanninkoirat, jakutianlaikat ja kaikki muut arktiset ja alkukantaiset koirat – ja päivä kerrallaan näitä erilaisia koirapersoonallisuuksia oppi tuntemaan entistä syvällisemmin. Ulkomaiset asiakkaat saapuivat kiireisimpänä sesonkiaikana usein ja pääsivät ajamaan koiravaljakoilla, ja ihastelivat sekä valokuvasivat koiria ja kuuntelivat mielellään tarinoita koirantäyteisestä elämäntavasta. Työharjoittelijana pääsin tutustumaan työskentelyyn monien erilaisten arktisten ja alkukantaisten koirien parissa, tekemään ruumiillista ulkoilmatyötä ja harjoittamaan taitojani englanninkielisissä asiakaspalvelutilanteissa. Jaksosta jäi erittäin hyvä mieli kaikin puolin – sillä opin ja rohkaistuin paljon, työilmapiiri oli positiivinen ja huumorintajuinen, ja sain kannustavaa ja osaavaa ohjausta harjoittelussani. Tämä on selvästi pilke silmäkulmassa tehtävää työtä sille, joka pitää ulkoilmasta, koirista ja asiakaspalvelusta – ja minä pidin ja viihdyin erittäin hyvin."
Riikka Jukonen

”Kunnon talvi (lumi ja pakkanen) on lempivuodenaikani. Ehkä tämän vuoksi hakeuduin eräopastyöharjoitteluun Muonioon joulu-tammikuuksi 2019-20. Vietin 4 viikkoa Harriniva Hotels & Safaris'ssa huskyjen parissa. Erityisesti odotin huskyvaljakkoajeluita lumisessa erämaassa. Työharjoittelu opetti sen, että huskysafarioppaan työ ei ole pelkästään huskyvaljakoilla ajamista erämaassa asiakkaiden kanssa taivaan ollessa tulessa. Opas on vastuussa ensinnäkin omasta koiralaumastaan (50-60 huskya) ja niiden hyvinvoinnista. Ensiaputaidot eivät rajoitu ihmisten auttamiseen vaan myös koirien haavat ommellaan ja valjaat korjataan. Näiden lisäksi arktisen luonnon tuntemus ja suunnistaminen, asiakkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen sekä rekien ja liinojen korjaaminen ovat vaadittavia taitoja tulentekotaitoja ja eräruoan valmistusta unohtamatta. Huskyvaljakkoajeluita on lyhyistä matkoista useiden päivien safareihin. Huskysafarioppaan työ vaatii hyvää fyysistä kuntoa, alan ammattitaitoa ja vuorovaikutustaitoja. Työpäivät sisälsivät paljon koirien perushoitoa, juottamista, ruokkimista ja häkkien siivoamista sekä koiravaljakoiden valjastamista ja purkamista. Kruununa tässä työssä on arktisen luontoelämyksen kokeminen huskyvaljakolla ja sen mahdollistaminen kansainvälisille asiakkaille.”

Anniina Laitala

”Harjoittelupaikkaa hakiessani tavoitteena oli motorisoidut safarit, koska tekniset laitteet ovat jollain tavalla tuttuja. Yritys Kinos safaris järjestää talvikaudella pääasiassa moottorikelkkasafareita ja vuokraa kelkkoja Levillä Kittilässä. Olin työharjoittelussa 02.12.2019-10.01.2020. Yllätys minulle oli työn määrä, jota yksi kelkkasafari vaatii. Vain yksi kolmasosa on varsinaista eräopastyötä. Suurin työ on kelkkojen, varusteiden valmistelussa, asiakkaiden pukemisessa ja kouluttamisessa kelkan hallintalaitteisiin ja ajamiseen. Useat asiakkaista eivät olleet koskaan kelkkaa ajaneet ja koulutus oli useimmiten annettava englannin kielellä jota asiakaskaan ei hyvin osannut, joten se teki työstä haastavaa. Myös kelkkaa vuokraaville annettiin varusteet ja koulutus. Safarit olivat pituudeltaan n. 2-3 tuntia johon kuului joko nokipannukahvit, makkaranpaistoa, revontulten ” reposten” tuijottelua tai pelkkää ajelua, huolimatta siitä minkälainen sää oli. Safarin päätteeksi oli asiakkaiden varusteiden luovutuksen jälkeen varusteiden pesuun ja kuivumaan laittoa sekä kelkkojen tankkausta ja tarkistuksia. Vakiosafareita järjestettiin päivässä neljä kappaletta ja lisäksi asiakkaiden omia privaattisafareita. Saavutin tavoitteen, opin kuuden viikon aikana paljon kelkan tekniikasta, korjaamisesta ja ajamisesta sekä safareista. Kiitos siitä kuuluu saman henkisille ”työkavereille” jotka jakoivat tietoaan ja kokemustaan. Kokonaisuutena moottorikelkkasafarin järjestäminen ei ole pelkkää romanttista eräopashommaa vaan kovaa työtä.”

Timo Kymäläinen

”Työharjoittelu Kuusamon Rukalla., 4 viikkoa. Harjoittelupaikkani oli Ruka Safaris Oy. Toimin pääasiassa apuoppaana seuraavissa tehtävissä: moottorikelkkasafarit,  pilkkiretket, lumikenkäretket, fatbike retket, koskikelluntaa ja saunaelämykset. Harjoittelu oli erittäin onnistunut ja opin uusia juttuja.  Samalla pääsin näkemään oppaan työtä pohjoisessa kovimman sesonkin aikaan.”

Timo Ahtikari

Arboristit

Erilainen todistustenjakotilaisuus

Seminaari kokosi yhteen lähes 150 puunhoidon ammattilaista

Hyriassa juhlitiin joulun alla uusia ammatteihin valmistuneita. Puunhoidon osaajat, arboristit juhlivat valmistumistaan jo 29.11. perinteikkäästi Suomen Puunhoidon Yhdistyksen järjestämän seminaarin yhteydessä. Hieno perinne sai jatkoa kun iso joukko alan konkareita oli seuraamassa uusien ammattilaisten todistusten jakoa ja onnittelemassa joukkoon liittymisestä.

Kuva vasemalla:

Jaakko Romu sai Suomen puunhoidon yhdistyksen stipendin

Oikealla: todistusten jakoa

Teksti H. Enroos, kuvat Kim Mikkola

Kauden kuva

Ihanaa ja iloista joulunaikaa!

T. Uumon tontut

Navetta

Tuore tapaus

Eli joo oltiin hiukanverran tuossa jo odoteltu että Neito poikisi (kuvan isompi nautaeläin). Tarkalleen viikko. Pieni huolikin alkoi jo kaihertaa, sillä ylikantoiset vasikat pakkaa kasvamaan kokoa. Ja lehmän synnytyskanava puolestaan ei veny äärettömyyksiin. Niinpä oltiin iltapäivällä kovin tyytyväisissä tunnelmissa kun kello kahden jälkeen oli merkit ilmassa että kohta tapahtuu. Kun se "kohta" kesti 3 tuntia eikä mitään tullut näkyväksi, päätettiin kopasta että onko sisäpuolella kaikki kunnossa.

Normaalisti 90% koulutilan lehmistä poikii itsenäisesti. Poikiminen valvotaan joko paikanpäällä tai työaikojen ulkopuolella valvontakamerasta ja avustamaan mennään vain tarpeen vaatiessa. Poikimisen jälkeen tietysti mennään hoitamaan lehmä ja vasikka vuorokauden ajasta riippumatta. 90% sujuu siis ongelmitta ja loput 10% poikimisista voi olla ihan mitä vain lievästä virheasennosta - jalka koukussa - eläinlääkäriä ja leikkausta vaativaan vakavaan ongelmakimppuun, missä toivotaan että edes joku osapuoli säilyy hengissä. Mutta isot ongelmat on käytännössä todella harvinaisia, yleensä selvitään virheasennon oikaisulla ja vetämisellä.

Sisäpuolelta tunnustelemalla selvisi että vasikka on iso. Ja tulossa ihan oikeinpäin ja oikeassa järjestyksessä, eli etusorkat ja pää edellä. Ongelma oli siinä että tämä paketti oli niin leveä, ettei se mahtunut kanavaan. Lyhytkin matka voi kyllä joskus olla tosi pitkä matka!

Onneksi paikalla oli henkilökunnan lisäksi navettaviikkolaisia, eli eläintenhoitajaopiskelijoita, joten päästiin heti lehmälle avuksi. Sen tarkemmin kaikkia hikisiä ja limaisen lähmäisiä yksityiskohtia kuvailematta noin puolen tunnin uurastuksen jälkeen vasikka oli maailmassa. Emä ja vasikka olivat sangen hyvävoimaisia, samaa ei voi välttämättä sanoa avustajista. Mutta kuin pisteenä iin päälle iltapäivällä käyneet vierailijat tulivat vielä piipahtamaan ja toivat meille suklaata. Että ei ihan shamppanjaa tämän pikkuisen kunniaksi kilistelty, mutta rusaasti suklaata kylläkin. Emä sai palautusjuomansa ja jäi hoitamaan vasikkaansa, ihmisillä navetan iltatyöt jatkuivat normaalin järjestyksen mukaisesti. Puolen tunnin iässä tilanne oli tämä:

Terhi K. - Uumo tänään

Hyrian somejoulukalenteri

Hyrian somejoulukalenterissa komeilevat Uumon asukkaat!

Vielä ehdit ottaa Facebookissa seurantaan!

https://www.facebook.com/hyriakoulutus/

Terhi K. - Uumo tänään

Joulukukkia!

puutarhan

pop Up -myymälä

Avoinna 

joka päivä 22.12. asti

ark.   11.00 – 18.00

la-su 10.00 – 15.00

Teitä palvelevat ekan vuoden puutarhuriopiskelijat

ja kaksi kokeneempaa tonttua pomppii taka-alalla.

Tervetuloa!

t. yks tonttu

Henkilökunta

Kouluttajatkin kouluttautuu

Luontoalan ammattitutkinnon lähiopetuksessa maastossa liikutaan paljon; kolmasosa lähipäivistä ollaan yön ylikestävillä maastojaksoilla ja toinen kolmannes päiväretkillä tai muuten luonnon helmassa ulkona. Lähipäivillä käytetään puukkoa ja muita teräaseita, liikutaan avotulen läheisyydessä, kokataan kaasu- ja bensakeittimillä, lotrataan kuuman veden kanssa sekä kuljetaan erilaisilla välineillä (mm. polkupyörä, lumikengät, sukset, kanootit) maastossa ja vesillä. Ulkona ollaan kaikkina vuodenaikoina ja usein myös eri vuorokaudenaikoina. Toisinaan liikutaan porukassa, toisinaan opiskelijat liikkuvat itsenäisesti tai pareittain maastossa. Kouluttajien valvova silmä ei ulotu kaikkialle…

Kun taitoja vasta harjoitellaan ja osaamista kartutetaan, ei kaikki aina suju suunnitelman mukaisesti; puukko voi lipsahtaa, kuuma vesi kaatua, kenkä livetä kalliolla tai risu heilahtaa kuusennäreestä silmään. Osan riskeistä pystyy ennakoimaan ja estämään huolellisella suunnittelulla ja ohjeistuksella. Turvallisuussuunnitelmiin kirjataan mahdolliset riskit, miten riskien todennäköisyyttä pienennetään sekä toimenpiteet mitä tehdään, jos jotain sattuu. Onneksi maasto-opetuksessa sattuu yllättävän vähän tapaturmia. Silti on hyvä olla varautunut myös siihen, jos ja kun jotain käy.

Osallistuin marraskuussa Vierumäellä nelipäiväiselle WAFA –ensiapukurssille, jonka järjesti Outward Bound Finland. WAFA (Wilderness Advanced First Aid) eräensiapukurssi on suunniteltu retkeilijöille, outdoor-alalla toimiville henkilöille ja riskialttiissa ympäristöissä työskenteleville henkilölle, jotka toimivat olosuhteissa, jonne avun saanti voi olla vaikeaa ja kun sairaala- ja pelastuspalvelut eivät ole saatavilla nopeasti. Kurssi antaa valmiudet hätätilanteisiin, jotka vaativat potilashoitoa vaikeissa olosuhteissa ja improvisoituja välineitä apuna käyttäen. Kurssikielenä on englanti ja kaikki materiaalit ovat englanniksi.

Neljän pitkän koulutuspäivän aikana 26 kurssilaista harjoitteli ahkerasti miten toimia tilanteissa, kun jotain on sattunut ja avun saanti kestää. Vuorotellen sidoimme toistemme kuvitteellisia murtumia, puhdistimme haavoja ja palovammoja, kokeilimme potilaan siirtämistä erilaisilla tilapäisvälineillä (mm. köysi, alusta) sekä harjoittelimme potilaan kohtaamista ja rauhoittelemista. Lähes kaikki harjoittelu tapahtui ulkona muutaman asteen lämpötilassa ja pienessä vesisateessa, joten potilaan lämpimänä pitäminen korostui hyvin konkreettisesti. Harjoittelun aikana korostui paljon vammamekanismin selvittäminen sekä sen avulla päättely mitä vahinkoa onnettomuustilanteessa on voinut sattua.

Käytännön harjoittelun lisäksi kurssilla oli kiinnostavaa tavata ihmisiä, jotka olivat eri puolilta Suomea saapuneet kohentamaan auttamistaitojaan. Paikalla oli oppaita, yrittäjiä, opettajia ja ulkoiluharrastajia. Olipa paikalla myös yksi Hyriasta valmistunut eräopaskin! 

Oli äärettömän hyödyllistä päästä vaihtamaan kokemuksia ja näkemyksiä kollegoiden kanssa työskentelystä ulkona ryhmien kanssa. Näillä opeilla on hyvä lähteä kohti talvea ja tulevia maastojaksoja.

Teksti ja kuvat: Laura Kuusinen

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Metsäopetus

Tervehdys metsästä!

Uumon havaintometsä on metsäalan opiskelijoiden pelikenttää.

Opettajan johdolla harjoitellaan hakkuutekniikoita ja työturvallista toimintaa.

Tämän kokoluokan puista tulisi komea kurkihirsi mihin tahansa hirsirakennukseen!

Video Jari Hämäläinen

Terhi K. - Uumo tänään

Hyrian puutarha- ja tilamyymälä avautuu maanantaina 2.12

Ihanaa joulun tunnelmaa!

Osana Hyrian puutarha-alan perustutkintoa suoritin juuri tilojen ja tapahtumien koristelu- ja näyttelytoiminnan opintokokonaisuuden. Sain toimeksiannokseni Hyrian puutarhan pop-up -myymälän joulusomistuksen, mikä käytännössä tarkoitti kohdallani myymälän sisustuksen sekä näyteikkunoiden suunnittelun ja toteutuksen sopivan jouluisassa hengessä.

Löysin etsimäni inspiraation myymälän kirjavasta, luonnonläheisiä värejä yhdistelevästä tapetista. Samaiset sävyt, vaaleanharmaa, turkoosi ja pehmeän valkoinen, löytyvät myös tämän vuoden joulukukkien trendipaletista. Yhdistin väreihin vielä lämpimän burgundin luomaan syvyyttä, täyteläisyyttä ja juhlan tuntua.

Pyrin hyödyntämään paljon Hyrialta jo valmiiksi löytyvää rekvisiittaa kustannustehokkuuden maksimoimiseksi. Tällöin myös kierrätettävät, yhä uudelleen käytettävät materiaalit nousevat avainasemaan. Näyteikkuna on rakennettu miltei kokonaan myytävistä tuotteista, jolloin hävikkiä ei synny. 

Katseenvangitsijaksi valitsin pienehkön puunrungon, johon sidoin niin ikään myytäviksi tarkoitettuja valkoisia phalaenopsis-orkideoita. Halusin päivittää perinteisen joulukuusen 2010-luvulle, ja kun silmäni osuivat sopivaan puuhun, sain idean tähän moderniin joulupuuhun orkideoineen ja joulupalloineen. 

Pop-up -myymälän kokonaisuuden kruunaa Hyrian oppilastyönä kasvatetut joulutähdet.

Tunnelmallista joulunalusaikaa kaikille hyrialaisille!

Mika Arola

Tilamyymälä avautuu!

Lukemista

Hyrian koulutuslehti 2/2019 on ilmestynyt

Kansikuvatyttönä itseoikeutetusti meidän SM-mitalisti Sini!

Sisäsivulla myös juttua aiheesta. Ja lehdessä tuhdisti luettavaa Hyrian toiminnasta.

Hyrian koulutuslehti 2/2019

Talvi on hyvä aika opiskella

Terhi K. - Uumo tänään

Työpaikalla oppimassa

Riekkoja ja revontulia

Savukiehkurat kohoavat saunan piipusta kohti tähtien täplittämää taivasta. Tuli rätisee kiukaan pesässä. Avaan saunan oven ja astun ulos, lämmin höyry karkaa ovesta. Saunan terassi tuntuu viileältä paljaiden jalkojeni alla. Kohotan katseeni ylös ja koen taianomaisen tunteen. Vihreänsävyiset revontulet tanssivat ylläni korkeuksissa. Hetki on täynnä Lapin maagista taikaa - ihan kuin istuisin taivaanlaella tuliketun kanssa, joka hännällään on huiskinut pohjoiseen yöhön hohtavaa valoa. Erämaan hiljaisuus menee ihon alle, niin kaikkivoipainen se on. Olen Petsikkotunturissa Utsjoella, Kuninkaan Erän Ravdoskaidin tilalla.

Aamulla maa on kuurassa. On lokakuun neljäs 2019. Edellisellä viikolla satanut kymmensenttinen ensilumi on sulanut pois. Yöllä oli pakkasta, ovatkohan talvipukuun kietoutuneet riekot siirtyneet ylemmäs tunturiin? Luonto- ja eräopastyöharjoittelijana herään samaan kellonlyömään henkilökunnan kanssa. Viikon työharjoittelujaksoni tavoitteena on oppia kokonaisvaltaisesti metsästyspalvelun tuottamisesta asiakkaille. Olen nostanut haulikkoni olalle useampana päivänä sekä patikoinut oppaiden ja asiakkaiden kanssa tunturissa metsästyskoirien vainun perässä.

Asiakkaat saapuvat huoneistaan aamiaiselle kukin omaan tahtiin leppoisasti jutustellen. Eilisen päivän riekkojahdin tilanteita käydään läpi. Kahvin, tuoremehun, puuron, leivän, munien ja pekonin jälkeen asiakkaat valmistautuvat päivän riekkojahtiin. Neljä metsästyskoiraa oransseissa liiveissään pörräävät malttamattomina ja odottavat oppaiden lähtökäskyä. Kanalintukoira saattaa juosta 60 kilometriä siinä ajassa, kun ihminen patikoi 15 kilometriä. Asiakkaille valmistetaan retkieväät, jahdin turvallisuusasiat käydään läpi ja haulikot nostetaan olalle. 

Ammattitaitoisten oppaiden ja heidän metsästyskoiriensa tavoitteena on luoda asiakkaille otollisia ja turvallisia metsästystilanteita. Se, saadaanko riekon rintaa illallispöytään, on lopulta kiinni metsästäjien ampumataidoista. Kolmen ruokalajin illallisilla on riekon rintafileen lisäksi nautittu palsternakkakeittoa poromurulla, peuran ja hirven sisäfilettä, kuningasrapusalaattia, turskaa, kuusenkerkkää, punajuurta, suklaakakkua. Muun muassa näitä on Kuninkaan Erän toimitusjohtaja Veijo Kantanen loihtinut asiakkailleen.

Viikonloppuna en edellisten päivien tapaan lähde jahtiin oppimaan riekonmetsästyksen saloja. Suuntaan Kuninkaan Erän yrittäjä Lauri Kaivoluodon ja asiakkaiden mukana Pohjois-Norjan Jäämerelle Varanginvuonoon. Osallistumme kuningasrapusafarille norjalaisen kalastajan opastamana. Seuraamme, kun opas vetää rapumerran meren syvyyksistä aluksen lattialle. Pian aluksen lattialla käy kova kuhina ja kalske, kun pitkäsaksiset ja isokokoiset kuningasravut tutustuvat asiakkaiden saappaisiin. Täysimittaisista ravuista Lauri valmistaa asiakkaille herkulliset rapuvoileivät, pienemmät vapautetaan mereen kasvamaan. Asiakkaiden kalaonni täydentyy turskakaloilla, joista Veijo valmistaa illallispöytään maittavan aterian. 

Päiväretken jälkeen palaamme takaisin Ravdoskaidin tilalle. Norjan Nessebystä Petsikkoon ajaa parissa tunnissa. Päätien laidalla vaihdamme kulkuneuvomme maastokuosiseen ja isorenkaiseen maasturiin, jolla matkaamme viimeisen taipaleen tietöntä tunturimaastoa tilalle, missä saunan lempeät löylyt odottavat retkeilijöitä. Tunturitaival Laplander-maasturin kyydissä on eräelämys jo itsessään. 

Seuraavana päivänä Kuninkaan Erän asiakkaiden on aika lähteä kotimatkalle. Lauri kuljettaa asiakkaat Ivalon lentokentälle. Samaisen päivän iltalennolla saapuu seuraava metsästävien asiakkaiden joukko, jotka Lauri vastaanottaa henkilökohtaisesti. Asiakashuoneet on siivottu, petivaatteet vaihdettu ja tulisijat hohkaavat lämpöä. Tilan tuvan ruokailupöydässä valkoiset kruunukynttilät odottavat illallisvieraita.

Työharjoittelijan viikko kului nopeasti.  Monenlaisten askareiden kyljessä kulki mukana erämaan puhdas ilma, sen toverillinen hiljaisuus, mukava henkilökunta ja asiakkaat. Aamuvarhain ulkoilmaa haistellessani pyrähti kaverikseni kuukkeli. Sen ruosteenpunaiset siivet ja pyrstö hohtivat aamunkajossa kuin tuliketun hännän liekit taivaalla. Sen lentely muistuttaa revontulien pyöriviä liikkeitä. Lapin luonto luo outoa taikaa. Se ei ole vain uskomuksia, satua tai myyttejä. Se on täyttä totta.

Lämpimät kiitokset Veijolle ja Laurille elämysrikkaasta työharjoittelujaksosta! Annoitte minun osallistua, oppia, epäonnistua ja kysyä. Asiakkaiden, henkilökunnan ja työharjoittelijan hyvinvoinnista pidettiin hyvää huolta. Teillä oli hyvä olla.

Teksti ja kuvat luonto- ja eräopasopiskelija Anniina Laitala 

Hyvinkään Hyria